EU-budjetti 2024
Vuoden 2024 EU-budjetti painottaa maataloustukia ja koheesiorahoitusta. Kokonaissumma sitoumuksissa 189,4 mrd €, maksuissa 142,6 mrd €.
EU sai hyväksyttyä vuoden 2024 budjettinsa ennätysnopeasti. Tämä kertoo, että suuremmat rahakiistat kytevät muualla, erityisesti pitkän aikavälin rahoituksessa. Budjettiin sisältyy sekä sitoumukset että maksut ja suurimmat menoerät kohdistuvat jälleen maataloustukiin sekä koheesio- ja aluetukiin.
Vuoden 2024 budjetissa sitoumusmäärärahat ovat noin 189,4 miljardia euroa. Maksumäärärahat puolestaan ovat 142,6 miljardia euroa. Maatalouden osuus sitoumuksista on lähes 54 miljardia euroa ja koheesiorahoitukseen ohjataan runsaat 47 miljardia.
Budjetin hyväksyminen kävi tänä vuonna nopeasti, mikä johtuu siitä, että isot kiistakysymykset odottavat päätöksiä myöhemmin syksyn ja talven aikana, kun koko EU:n rahoituskehys tarkastellaan uudelleen. Jäsenmaiden näkemykset ovat tästä syystä vielä edelleen kaukana toisistaan, mutta kompromissi löytyi tälle vuodelle.
EU:n budjetin pääkohdat
EU:n vuosibudjetti määrittelee koko unionin rahanjaon vuodeksi kerrallaan. Budjetissa huomioidaan jäsenmaiden tarpeet ja EU:n omat strategiset tavoitteet.
Sitoumukset budjetissa tarkoittavat lakisääteisiä lupauksia käyttää varoja. Kaikki sitoumukset eivät kuitenkaan realisoidu samana vuonna maksuina.
Maksumäärärahat kuvaavat sitä rahaa, joka tosiasiallisesti maksetaan vuoden aikana, esimerkiksi jäsenmaiden hallituksille tai erilaisiin EU:n hankkeisiin ja projekteihin.
Tärkeitä momentteja ovat maataloustuet, jotka muodostavat suurimman osan budjetista. Koheesio- ja aluetuki ohjaa rahaa sellaisille alueille, joiden taloudellinen kehitys on EU:n keskiarvon alapuolella.
Vuosibudjetin nopea hyväksyntä viestii siitä, että varsinaiset kiistakysymykset jäävät seuraavaan tarkasteluun. Nyt sovittu budjetti toimii pohjana tulevien vuosien varojen käytölle.
Maataloustuet edelleen tärkein menoerä
Maataloustuet muodostavat vuosittain EU:n suurimman budjettierän. Tänä vuonna niiden osuus on noin 28 % koko budjetista.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on merkittävä tulonlähde suomalaisille ja eurooppalaisille viljelijöille. Maataloustukien tavoitteena on tukea ruokatuotantoa ja alueiden kehitystä.
Sitoumuksia maatalouteen budjetissa on lähes 54 miljardia euroa. Tuki jakautuu suoraan viljelijöille sekä erilaisiin kehitysohjelmiin.
Maataloustukien suuruus ja jakoperusteet aiheuttavat silti ajoittain keskustelua. Jotkin maat haluavat kasvattaa tukia, toiset taas hillitä menoja.
Maataloustuet ovat tulevaisuudessa mahdollinen säästökohde, jos EU:n budjettipaineet kasvavat tai rahoitustarpeet muualla lisääntyvät.
Koheesio ja alueiden kehitys
EU:n koheesiopolitiikka tukee taloudellista kehitystä alueilla, joiden bruttokansantulo on alle 90 % EU:n keskiarvosta. Tällä pyritään tasapainottamaan jäsenvaltioiden kehitystä.
Vuoden 2024 budjetissa koheesio- ja aluetukiin kohdennetaan yhteensä yli 47 miljardia euroa. Tällä rahoitetaan laajoja infrastruktuurihankkeita sekä alueiden uudistamista.
Koheesiopaketin kohdentamisessa käytiin jälleen neuvotteluja, sillä osa jäsenmaista toivoo suurempaa rahansiirtoa taloudellisesti vähemmän kehittyneille alueille.
Koheesiorahaa käytetään paitsi uuden rakentamiseen, myös esimerkiksi työllisyyden ja koulutuksen parantamiseen EU:n eri puolilla.
Myös Suomi hyötyy koheesiotuista erityisesti harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä ja kilpailukyvyn lisäämisessä.
Budgeetin hyväksyminen verrattain nopeaa
Vuoden 2024 budjetti hyväksyttiin useita päiviä ennen määräaikaa, mikä on poikkeuksellista aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä helpottaa jäsenmaiden taloudellista suunnittelua.
Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti pääsivät kompromissiin, vaikka neuvotteluissa jäikin jonkin verran liikkumatilaa toiveiden ja mahdollisuuksien välillä.
Kompromissihalukkuutta vahvistivat erityisesti neuvottelujen painottuminen suurempiin, tulevaisuuteen suuntautuviin rahakiistoihin.
Jäsenmaat piti kiinni budjettikurista, kun parlamentti olisi halunnut korottaa useita budjettikohtia. Lopulta ratkaisut löytyivät siellä, missä erot eivät olleet valtavia.
Kokonaissummassa puhutaan kuitenkin edelleen sadoista miljoonista euroista, joissa eroavaisuudet ovat verrattain pieniä koko budjetin mittakaavassa.
Välitarkastelu odotetusti tiukka
Varsinaiset rahakiistat siirtyvät myöhäisemmäksi, kun EU:n pitkän aikavälin rahoituskehystä tarkastellaan uudelleen. Tämä vaikuttaa siihen, miten jäsenmaat jatkossa rahoittavat EU:n menoja.
Komissio on yhdistänyt pitkän aikavälin rahoitukseen muun muassa Ukrainan tukemisen ja muut kasvavat menoerät. Tästä on odotettavissa vaikeat neuvottelut jäsenmaiden välillä.
Monien maiden painotukset vaihtelevat; osa haluaa lisärahaa uusiin kohteisiin, toiset haluavat pitää kustannukset kurissa. Yhtenäisen linjan löytyminen on haastavaa.
Unkari on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen esimerkiksi Ukraina-rahoituksessa ajaakseen omia poliittisia tavoitteitaan. Tämä tuo oman jännitteensä neuvotteluihin.
Välitarkastelun tuloksena voidaan tarvita lisätalousarvio jo ensi vuonna, kun rahoituksen painopisteet tarkentuvat.
EU:n budjetin koostumus taulukossa
| Menoerä | Summa (€ miljardia) | Osuus (%) |
|---|---|---|
| Maatalouspolitiikka | 54 | 28 |
| Koheesio ja alueet | 47 | 25 |
| Muut menot | 88,4 | 47 |
- Budgeetti hyväksyttiin nopeasti
- Sitoumukset 189,4 mrd €, maksut 142,6 mrd €
- Maataloustuet ja koheesiotuki suurimmat erät
- Välitarkasteluun kohdistuu suurimmat kiistat
- Unkari ja Ukraina-rahoitus tuovat haasteita
Päätelmä: Edessä vaativat neuvottelut
Vuoden 2024 EU-budjetin hyväksyntä hoitui nopeasti, mutta varsinaiset suurimmat rahoituskiistat ratkaistaan seuraavan välitarkastelun yhteydessä.
Maatalous- ja koheesiotuet säilyttävät keskeisen roolinsa EU:n rahankäytössä, mutta rahoituspaineet tulevaisuudessa voivat pakottaa muutoksiin.
Jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset vaikeuttavat yhtenäisen linjan luomista. Erityisesti Ukraina-rahoitus on poliittinen ponnistus jäsenmaille.
Kokonaisuudessaan budjetti antaa arvoa EU:n aiemmille painotuksille ja toimii pohjana seuraavien vuosien neuvotteluille.
Seuraa tiivistä neuvottelurupeamaa, kun pitkän aikavälin rahoitusohjelma ratkaistaan ja uusia menokohteita arvioidaan yhdessä jäsenmaiden kesken.
