Salon Seudun Sanomat
Lue kaikki tärkeimmät EU-uutiset, seuraa vuosibudjetin etenemistä ja vaikutuksia sekä pysy ajan tasalla Salon seudun ajankohtaisista tapahtumista!
Euroopan unionin vuosibudjetti vuodelle 2024 vahvistettiin nopeasti ja ennen määräajan loppua. Tämä osoittaa, että rahaan liittyvät kiistat ovat siirtyneet uusiin painopisteisiin.
Budjetissa keskitytään sekä sitoumuksiin että käytännön maksuvarauksiin. Sitoumukset ovat lupauksia, joita kaikkia ei käytetä saman vuoden aikana, ja siis maksut kuvaavat todellista rahaliikennettä.
Vuoden 2024 budjetissa sitoumusmäärärahoja on noin 189,4 miljardia euroa ja maksumäärärahoja 142,6 miljardia euroa. Maataloustuet ja aluekehitys ovat suurimpia menoeriä.
Vuosibudjetin rakenne ja päätöksenteon nopeus
Viime vuosien budjetteihin verrattuna hyväksyntä tuli tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti. Parlamentti ja jäsenmaat käyvät silti perinteisiä neuvotteluita.
Budjetin kaksi pääosaa ovat sitoumukset – lakisääteiset rahalupaukset – ja maksumäärärahat, jotka liikkuvat käytäntöön vuoden aikana.
Hyväksyntä kertoo siitä, että suurimmat kiistakysymykset ovat muualla, erityisesti pitkän aikavälin rahoituskehyksessä (MFF).
Vuosibudjetin hyväksyntää saattoi nopeuttaa se, että liikkumavaraa oli vähemmän kuin aiemmin. Näin sekä jäsenmaat että parlamentti voitiin nopeasti sovittaa samoille linjoille.
Budjetti itsessään ei muuta EU:n rahankäytön suuria linjoja, mutta taustalla muhivat suuremmat kiistat.
Maataloustuet ja aluekehitys tärkeimmät menokohteet
EU:n maataloustuet vievät ensi vuonna vajaat 54 miljardia euroa, aluetuet taas yli 47 miljardia euroa.
Koheesiorahoitusta jaetaan erityisesti niille alueille, joiden bruttokansantulo on alle EU:n keskiarvon.
Maatalouspolitiikka ja aluerahoitus muodostavat yli puolet EU:n budjetista. Ne ovat jäsenmaille elintärkeitä tukimuotoja.
Tukien jakaminen aiheuttaa tasapainottelua säästötarpeiden ja alueellisen solidaarisuuden välillä.
Maataloustukien ja koheesiorahojen suuruus vaikuttaa olennaisesti jäsenmaiden asenteisiin EU-budjettia kohtaan.
Budjettineuvotteluiden asetelmat
Euroopan parlamentti on tyypillisesti vaatinut suurempaa budjettia kuin jäsenmaat, jotka painottavat talouskuria.
Tänä vuonna näkemyserot olivat kuitenkin maltillisia. Neuvotteluhuoneessa käytiin kompromisseja satojen miljoonien, ei miljardien, tasolla.
Poliittinen tahto säilyttää yhteisymmärrys helpotti päätöksen saamista nopeasti aikaan.
Budjetin yksityiskohtien viilaaminen jatkuu käytännössä koko vuoden, myös lisäbudjettien myötä.
Jäsenmailla on merkittävä rooli rahoitusratkaisuissa, sillä suurin osa budjetista rahoitetaan suoraan niiden panostuksilla.
Pitkän aikavälin budjetin tarkastelu edessä
Todelliset rahariidat siirtyvät nyt pitkän aikavälin rahoituskehyksen (MFF) välitarkasteluun.
Tämä tarkastelu ratkaisee, miten paljon jäsenmaat joutuvat jatkossa lisäämään panostuksiaan unionin rahoitukseen.
Komissio on liittänyt mukaan Ukrainan tuen, joka tekee neuvotteluista entistä haastavampia.
Neuvottelupöydässä jäsenmaiden painotukset vaihtelevat laajasti, eikä yhteisymmärrys ole itsestäänselvyys.
Unkarin rooli on noussut esiin, sillä maa pyrkii politikoimaan Ukraina-rahoituksella ajaakseen omia tavoitteitaan.
Sovun vaikutukset lisätalousarvioon
Viime hetken sopu sisältää mahdollisuuden huomioida rahoituskehyksen muutokset myöhemmin vuoden aikana lisätalousarvion avulla.
Näin budjettiin voidaan reagoida joustavasti, jos esimerkiksi Ukrainan tukitarpeet muuttuvat.
Kokonaisuudessa tämä lisää ennakoitavuutta, vaikka taloustilanne unionissa olisi epävakaa.
Lisätalousarvio on työkalu, jolla EU voi mukautua nopeasti uusiin tilanteisiin jäsenmaiden rasittamatta liikaa omaa talouttaan.
Joustavuus lisää jäsenmaiden luottamusta EU:n budjettiprosessiin, vaikka kiistakysymyksiä riittää.
Faktataulukko: EU-budjetin tärkeimmät luvut 2024
| Määräraha | Miljardia € | Osuus budjetista (%) |
|---|---|---|
| Sitoumusmäärärahat | 189,4 | – |
| Maksumäärärahat | 142,6 | – |
| Maataloustuet | 54 | 28 |
| Aluetuet ja koheesio | 47 | ~25 |
Viisi faktaa EU:n vuosibudjetista
- Sitoumusmäärärahat kuvaavat kaikkia rahalupauksia, eivätkä kaikki toteudu samana vuonna.
- Maksumäärärahat ovat ne rahat, jotka maksetaan ulos kyseisenä vuonna.
- Maataloustuet ja aluekehitys ovat suurimmat menokohteet.
- Koheesiorahoituksen saavat köyhemmät EU-alueet.
- Pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkastelu on ratkaiseva vääntö tulevaisuudessa.
Päätelmä: Jatkuva tasapaino budjetoinnissa
EU:n vuosibudjetin hyväksyntä eteni tänä vuonna nopeasti, mutta suuremmat rahariidat odottavat ratkaisujaan vasta pitkän aikavälin tarkastelussa.
Kahden tärkeimmän menokohteen – maatalouden ja aluekehityksen – rinnalla neuvotteluiden painopiste siirtyy Ukrainan tukemisen ja muiden yhteisten tavoitteiden suuntaan.
Jäsenmaiden ja parlamentin yhteispeli sekä sopeutuminen taloudellisiin yllätyksiin lisätäalousarvioiden avulla mahdollistaa budjetin joustavuuden.
Jatkossa nähdään, miten EU-alueen talous ja poliittinen ilmapiiri vaikuttavat budjetin kehitykseen ja jäsenmaiden panostuksiin.
Budjetin hyväksyntä on askel kohti vakaampaa taloushallintoa, mutta varsinainen työ jatkuu myös tulevina vuosina.
