Salão Seudun Sanomat
Pysy ajan tasalla Salon seudun tärkeimmistä uutisista sekä EU:n talousasioista helposti ja luotettavasti yhdessä paikassa.
EU:n vuosibudjetti hyväksyttiin tänä vuonna nopeasti, mikä poikkeaa edellisvuosien pitkistä neuvotteluista. Tämä nopeus kertoo osaltaan siitä, että varsinaiset rahariidat muhivat nyt muualla, erityisesti pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkistuksissa.
Vuoden 2024 budjetissa komissio ja jäsenmaat ovat sopineet noin 189,4 milhões de euros sitoumuksista e noin 142,6 milhões de euros maksuista. Nämä luvut ohjaavat unionin rahan käyttöä seuraavan vuoden aikana.
Suurimmat menoerät ovat jälleen maatalous- ja aluetuet, jotka määräävät pitkälti EU:n taloudellisten linjausten suunnan ja tukevat alueita, joilla taloudellinen tilanne on unionin keskiarvoa heikompi.
UE:n vuosibudjetin pääkohdat
Tulevan vuoden budjetti sisältää tuttuun tapaan isot panostukset maataloustukiin sekä koheesio- ja aluetukiin. Näillä pyritään vahvistamaan maaseutua e tasapainottamaan alueellisia talouksia.
Koheesiotukea suunnataan niille alueille, joiden BKT jää alle 90 % unionin keskiarvosta. Tämä tukee erityisesti Itä- ja Etelä-Euroopan jäsenvaltioita.
Maataloustuki kattaa noin 54 miljardia euroa, ja koheesiorahoitus vajaat 47 miljardia euroa. Noin 28 % ensi vuoden sitoumuksista kohdistuu yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Budjetti sisältää sekä sitoumuksia että maksuja. Kaikkea sitoumuksiin varattua rahaa ei käytetä juuri tänä vuonna, vaan osa maksetaan tulevina vuosina.
Neuvotteluasetelmat olivat tavanomaiset: parlamentti olisi käyttänyt enemmän varoja, mutta jäsenmaat pitivät kiinni budjettikurista.
Tuen kohdentuminen ja reiluus
EU:n rahoitusjärjestelmä herättää kysymyksiä tuensaajien reiluudesta. Iso siivu budjetista menee niille alueille, joilla talous em heikompaa suhteessa muihin.
Näin pyritään kaventamaan alueiden välisiä eroja ja vauhdittamaan talouskasvua niillä alueilla, jotka muuten jäisivät jälkeen kehityksessä.
Joissain maissa tuet herättävät myös kritiikkiä, koska varoja ei aina koeta kohdennettavan järkevästi. Silti suuri osa budjetin tuista perustuu objektiivisiin talousmittareihin.
Tukijärjestelmä on keskeinen EU:n koheesiopolitiikan väline, jolla halutaan varmistaa koko unionin kilpailukyky.
Tämän seurauksena maatalous- ja aluetuet säilyvät tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa budjettiriitojen jäädessä hetkellisesti taka-alalle.
Tulevat talouskiistat e neuvottelujen haasteet
Nopea budjetin hyväksyntä ei tarkoita, että suuremmat talouskiistat olisi ratkaistu. Todelliset riidat muhivat pitkän aikavälin rahoituskehyksen välitarkastelussa.
Komissio niputtaa rahoituksessa yhteen mm. Ucraniano tuen ja muut tulevat rahoitustarpeet. Naistä neuvotellaan vielä tämän vuoden aikana.
Luvassa on tiukkoja keskusteluja, koska eri maiden näkemykset rahankäytöstä vaihtelevat ja painopisteet ovat erilaisia.
Erityisesti Unkari on pyrkinyt käyttämään Ukraina-rahoitusta neuvottelukeinona. Tämä haastaa unionin yhtenäisyyttä taloudellisissa kysymyksissä.
Vuoden 2024 talousarvioon em myös sisällytetty mahdollisuus reagoida pitkäaikaisen rahoituskehyksen muutoksiin lisätalousarvion kautta.
Taulukko: Budjetin pääluvut
| Budjettiosa | Summa (miljardia €) | Osuus (%) |
|---|---|---|
| Sitoumusmäärärahat | 189,4 | – |
| Maksumäärärahat | 142,6 | – |
| Maataloustuet | 54 | 28 % |
| Koheesio- ja aluerahoitus | 47 | 25 % |
Luettelo: Mihin EU-rahaa käytetään pääosin?
- Maatalouden tukeminen e kehittäminen
- Alueellinen kehitys e koheesiotuki
- Koulutus ja tutkimus
- Turvallisuus ja rajavalvonta
- Kansainvälinen yhteistyö e humanitaarinen apu
Jäsenmaiden rooli budjetissa
Jäsenmaat kantavat vastauunsa EU:n budjetin rahoituksesta. Tämä korostuu erityisesti, kun uudet rahoitustarpeet tulevat esiin kuten Ukrainan pitkäaikainen tukeminen.
Jäsenmaiden näkemykset poikkeavat siitä, mihin varoja tulisi ohjata. Osa painottaa turvallisuutta, osa taas tutkimus-tai ympäristöinvestointeja.
Budjettineuvottelut vaativat kompromisseja ja laajaa yhteisymmärrystä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Budjetin ollessa hyväksytty, pysyvät isot peruslinjat ennallaan. Jäsenmaat tarkastelevat budjettia kuitenkin vuosittain e vaativat läpinäkyvyyttä.
Jännitteet voivat kiristyä uudelleen seuraavassa rahoituskehyksen tarkistuksessa, mikä asettaa hallinnolle lisäpaineita.
Läpinäkyvyys ja priorisointi rahankäytössä
EU panostaa yhä enemmän läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, kun jäsenmaat ja kansalaiset vaativat selkeyttä rahankäytöstä.
Priorisointia tehdään erityisesti tutkimuksen e uusien investointien suhteen. Budjettia suunnataan yhä enemmän kestävään kasvuun.
Hallinnon ja byrokratian osuus pidetään maltillisena, jotta rahaa jää enemmän varsinaisiin kehityskohteisiin.
Evite tietoraporttien avulla voidaan tarkastella tarkemmin, mihin varoja on käytetty ja mitä saavutuksia rahalla on tuettu.
Näin rakennetaan luottamusta EU-instituutioihin pitkällä aikavälillä.
Päätelmät ja tulevaisuutta koskevat näkymät
UE:n vuotuinen budjetti hyväksyttiin nopeasti, mutta suuri osa talousriidoista ratkaistaan vasta rahoituskehyksen uudelleentarkastelussa.
Budjetti pysyy vahvasti nojaten maatalous- ja aluetukiin, mutta uudet painotukset voivat nousta esiin tulevissa vuosissa.
Läpinäkyvyyden ja priorisoinnin kehittäminen korostuu, kun unionin rahoitusta tarkastellaan yhä tiukemmin.
Jäsenmaiden välinen yhteistyö ja kompromissien hakeminen ovat avainasemassa vakauden turvaamisessa unionin taloudessa.
EU:n budjetointi saa jatkossakin paljon huomiota, sillä sen avulla ratkaistaan monien alueiden ja ihmisten arkea koskevia kysymyksiä.
